maanantai 11. toukokuuta 2020

Vikat kuukaudet

Moikka ja hyvää kesäkuuta!

Mun aika on mennyt hirmu nopeesti täällä. Kaikki on hyvin ja synttärit vietettiin. Koulussa on kokeet alkanut ja niissä mennään jo loppusuoralla. Sitten tulee äiti ja iskä käymään täällä ja jään vielä pariks viikoksi jatkamaan mun vaihtoa äitin ja iskän lähdön jälkeen. Oon Suomessa siis heinäkuun puolessa välissä.

En ees tiedä, mitä oon tehnyt viimeisimmän kuukauden, mutta joitakin ihan kohokohtia on jäänyt kyllä mieleen.

Toukokuussa kävin kattomassa mun host-äidin kanssa oopperan, Tristan und Isolde. Se oli mun eka kerta oikeessa oopperassa ja tykkäsin valtavasti. Aika kului valtavan nopeesti, laulu oli kaunista ja orkesteri soitti taitavasti. Lavasteet oli tosi mielenkiintoiset ja en tiedä mitä vielä kehua!

Mun ensimmäinen host-perhe oli luvannut viedä mut synttärilahjaks jonnekin. Mulle ei kuitenkaan aiemmin kerrottu minne ollaa menossa, mutta mun kolmas perhe tuli sinne mukaan. Paikan päällä mulle selvis, että ollaan menossa kattomaan kuningas Elisabethin viulunsoittokonsertin finaalia. Olin kattonut sitä telkkarista ja semifinaaleja olin vajaa kuukausi aiemmin käynyt kattomassa. Kummatkin sen päivän finalistit soitti älyttömän hyvin ja tuntui kuin siellä salissa olisi ollut jotain taikaa. Oli siis täysin onnistunut synttärilahja.

Mun host-sisko järjesti myös sen synttärijuhlat täällä meillä kotona toukokuun puolessa välissä. Sen kavereita tuli meille ja mulla oli tosi mukavaa. Oli mun ikäisiä ihmisiä, joita en tuntenut entuudestaan ja ensimmäistä kertaa mun kielitaito ei ollut esteenä siihen, että ei heti voitaisi tulla kavereiksi.

Oon myös Iiriksen kanssa leiponut karjalanpiirakoita. Niistä tuli mun host-perheessä suuri hitti ja tein niitä jo uudestaan viime perjantaina mun host-äidin kanssa.

Viime viikolla kävin Snowyn kanssa Brysselissä. Snowy tulee Taiwanista ja meistä on tullut hyvät kaverit täällä tän vuoden aikana. Nähään aina silloin tällöin ja juttu jatkuu kyllä siitä, mihin se on viimeks jäänyt ja meillä on valtavan hauskaa aina.

Viime lauantaina olin austraalialaisen Heidin kanssa kaupungilla. Käytiin nukketeatterissa, missä käymisestä oon aina unelmoinut täällä. Nyt mun synttäripäivänä kävin siellä ja tykkäsin valtavasti. Siellä esitettiin Kolme muskettisoturia. Lauantai-iltana Heidi tuli meille myös yöks. Oli tosi mukavaa.

Sunnuntaina mun muita kavereita tuli meille syömään lounasta mun synttäreiden kunniaks. Meitä oli kaks tyttöä koulusta ja sitten muutamia vaihtareita. Hauskaa oli, että sain synttärilaulun ainakin viidellä eri kielellä, ranskaksi, englanniksi, suomeksi, ruotsiksi ja kiinaksi.

Iiris jäi sunnuntaina meille yöks ja maanantaiaamuna suunnattiin Namuriin. Sinne tuli myös Sampo ja Camilla, jotka on suomalaisia vaihtareita täällä Belgiassa. Meillä oli ihan valtavan hauskaa yhdessä, vaikka nähtiin porukalla ekaa kertaa.

Ensi viikolla mennään muutaman koulukaverin kanssa huvipuistoon. Ens viikolla on myös koulun päätöksen kunniaksi ilta jossakin. Lauantai-iltana on koulun tanssiaiset ja sillon äiti ja iskä tulee tänne. Äitin ja iskän vierailun jälkeen oon käymässä Pariisissa ja varmaan käymässä joillain festareilla täällä Belgiassa. Belgiassa on kuulemma joka puolella ja koko ajan jokin musiikkitapahtuma menossa. Sillei ei oo enää mitään sellaisia "pakko tehdä tuo vielä ennen" -juttuja. Oon tosi ilonen mun vuodesta ja musta on myös kiva mennä Suomeen kuukauden päästä ja oppia taas siihen oman kotimaan elämään.

Toivotan hyvää kesän jatkoa Suomeen!





Tässä ylhäällä kuvia mun synttäreiltä.



Nää kaks kuvaa on Brysselistä, kun oltiin Heidin kanssa kattomassa nukketeatteria


Minä ja Snowy Brysselissä

PS. Oon palannut kotiin kyllä heinäkuussa 2019, mutta tätä blogia selatessa huomasin että tää on jääny julkaisematta. :D

perjantai 10. toukokuuta 2019

Moikka,

nyt mulla on taas aikaa vähän kirjoitella, mitä mulle kuuluu. Aika kuluu valtavan nopeasti ja sen kanssa oon tosi ristiriitaisin mielin. Toisaalta on ihanaa palata Suomeen ja nähdä perhe ja kaikki kaverit ja päästä takas mun arkeen Suomessa. Toisaalta samalla se tarkoitettaa sitä, että en välttämättä nää mun kavereita koulusta ja muista vaihtareista sekä mun perheitä enää ikinä mun lähdön jälkeen. Toisaalta aattelen asiaa niin, että mulla on ollut hyvä vuosi, kun lähtemisen ajatteleminen tuntuu pahalta. Belgiassa jäljellä enää noin 50 päivää ja siihen aikaan sisältyy pari viikkoa koulua, kokeet ja mun synttärit.

Nyt kuitenkin kerron vähän, mitä oon tehnyt viime aikoina.

Perjantai 3. toukokuuta

Perjantait on ainuita aamuja viikossa, kun alotan 8.20. Heräsin siis hieman ennen seitsemää, jotta kerkeen mun junaan. Herättyäni katoin puhelinta ja olin ssanut viestin, että ensimmäistä ja kuudetta tuntia ei ole, koska opettaja on sairas. Mulle hyvä juttu, sain vielä noin 30 minuttia lisää aikaa nukkua. Lisäks se tarkotti, että pääsin koulusta jo kello 13, koska osa opettajista oli abien kanssa reissussa Italiassa.

Illalla mun host-siskolla oli pianokonsertti, mitä menin kattomaan mun host-vanhempien kanssa.

Lauantai 4. toukokuuta

Aamupäivällä menin Brysselin keskustaan Heidin kanssa. Heidi on vaihtari, joka tulee Australiasta. Tutustuin siihen Italian matkalla. Oli kiva nähä taas. Käytiin Brysselin kaupungin museossa, kirpparilla ja syömässä kiinalaista. Lopuks ennen Heidin junaa käytiin myös kirjoille suunnatulla kirpparilla.

Kaupungilta suoraan otin metron mun ekan host-perheen luokse. Olin sopinut, että meen mun kehitysvammaisen siskon kanssa viettämään iltaa. Näin myös mun ekoja host-vanhempia ja juteltiin niiden matkasta Argentiinaan ja siitä, mitä haluan tehdä vielä ennen mun lähtöä.

Noémien kanssa sitten syötiin ja katottiin telkkaria. Oli outoa olla mun ekan perheen luona. Kaikki oli niin kuin ennenkin, mutta en vaan enää asunut siellä.

Sunnuntai 5. toukokuuta

Lauantaina jäin mun ekan host-perheen luokse yöksi. Sunnuntaina syötiin aamupalaa ja sen jälkeen lähdin mun host-äidin kanssa Wemmelin markkinoille. Sitten mentiin takaisin mun ekalle perheelle ja syötiin lounasta. Lounaalla syötiin munakasta, mikä oli tehty mun host-perheen kanojen munista. Kanoja ei ollut enää, sillä sillävälin kun mun host-perhe oli lomalla, kettu oli ilmeisesti käynyt kylässä. Syötiin siis viimeiset munat.

Belgia on kuningaskunta ja Belgiassa on yksi eduskunta koko maalle. Lisäks Belgiassa on kolme aluetta, joissa on oma hallintonsa, hollanninkielinen Flanderi, ranskankielinen Wallonia ja molempikielinen Bryssel. Jokaisella kolmella alueella on siis oma eduskuntansa. Sen lisäks myös jokaisella kunnalla on oma hallintonsa.

Tänä keväänä on 30-vuotisjuhla Brysselin alueelle. Sen takia nyt on ollut paljon erilaisia tapahtumia Brysslissä. Sunnuntaina vierailin mun ekan host-äidin kanssa siellä Brysselin eduskunnan talolla. Siellä oli erilaisia konsertteja ja esityksiä. Ite rakennuskin oli musta oikein kiva.

Sen jälkeen mentiin kahville kahvilaan, missä mun eka host-veli on töissä. Siellä kuulin suomea, mutta en mennyt keskeyttämään niitä. Oli kiva nähdä myös mun host-veljeä. Ja se kahvila on myös tosi mielenkiintoinen. Siellä on tosi brysseliläinen koristus ja niitä koristeita siellä onkin sitten lattiasta kattoon.

Sen kahvilan jälkeen mun eka host-äiti toi mut kotiin ja pian sen jälkeen lähdetiin ravintolaan mun nykyisen host-perheen kanssa, sillä maanantaina oli mun nykyisen host-siskon 18-vuotissynttärit.

Tiistai 7. toukokuuta

Tiistai-iltana menin syömään mun Rotary-klubin kanssa. Musta on ihan mukavaa mennä näkemään mun klubia, koska nyt pikkuhiljaa rupeen tuntemaan niitä ihmsiä ja ne tuntee mua vähän.

Keskiviikko 8. toukokuuta

Koulun jälkeen keskiviikkona menin mun host-äidin ja -siskon sekä Arielin kanssa katsomaan Concours de reine Elisabeth. Se on kansainvälinen musiikkikilpailu, jossa on vuorovuosin viulu, sello, piano ja laulu instrumenttina. Se on tunnettu kilpailu ympäri maailmaa. Sen on perustanut aikoinaan Belgian kuningatar Elisabeth. Tänä vuonna soittimena oli viulu. Näin 4 soittajaa sen 3 tunnin aikana, mikä siellä oltiin. Kaikki neljä soittivat hyvin, mutta kaks niistä miellytti vähän enemmän mua.

Torstai 9. toukokuuta

Koulussa filosofian tunnilla pidin esitelmän Elias Lönnrotista, sillä mun opettaja ei halunnut mun tekevän haastavaa ja pitkää filosofista työtä ranskaks vaan toivoi enemmän kirjailijaa, jolla on ollut merkitystä Suomeen, suomalaisuuteen tai suomen kieleen. Puhuin vähän Lönnrotista ja Kalevalasta, kunnes sain paljon kysymyksiä suomen kielestä ja jälleen kerran jouduin antamaan pienen ääninäytteen. Mun opettaja sanoi, että se on kaunis kieli, mutta ei ymmärrä siitä mitään. Se opettaja oli ehkä ensimmäinen ihminen, joka on sanonut, että onpa kaunis kieli, kun oon jotain sanonut suomeksi. Yleensä tulee vastaan vain järkyttynyt reaktio, koska se mitä sanoin, ei muistuttanut mitään muuta, mitä on kuullut joskus.

Perjantai 10. toukokuuta

Tänään koulussa oli hieman surullinen päivä, sillä tänä aamuna yksi koulun opettajista oli kuollut. Mua hän ei oo opettanut, enkä oo täysin varma, jos tiedän, kuka hän on. Viimeisellä tunnilla, mun opettaja ei halunnut pitää tuntia vaan halus ennemmin, että keskusteltais siitä, mitä on tapahtunut ja annettais mahollisuus kertoa, jos asia kosketti jotain oppilasta enemmän. Mun luokalta kukaan ei ollut kuitenkaan ikinä ollut sen tunneilla, joten ketään se ei niin suuresti koskettanut. Tottakai luokassa vallitsi hieman surullinen ilmapiiri.

Tänään illalla meen kattomaan elokuvaa vielä mun host-siskon kanssa. Tälle viikonlopulla mulla ei muuten oo vielä hirveesti suunnitelmia. Sen kummempaa asiaa mulla ei nyt oo. Mulle voi soitella tai laitella viestiä, jos siltä tuntuu!

torstai 2. toukokuuta 2019

Uusi koti

Hei,

mun kevät on edenyt valtavan nopeasti ja tässä kaikessa tohinassa on unohtunut kirjoitella, mitä mulle kuuluu. Viimeksi päivittelin juuri muuton jälkeen ja ennen mun Italian reissua. Luulen, että Italian reissusta yritän kirjoitella erillisen postauksen tässä lähipäivinä. Kuitenkin voin nyt sanoa, että reissu oli kaikinpuolin onnistunut ja sain paljon uusia kavereita. Reissuun lähdettiin siis 77 vaihtarin ja 7 valvojan voimin. Nyt kuitenkin tuumaillaan hieman viime aikojen tapahtumia.

Ensimmäinen pääsiäislomaviikko

Maanantaina minä ja Lara (mun uusi host-sisko) käytiin kaupungilla. Ensin Lara näytti mulle sushi-paikan. Mulle se oli ensimmäinen kerta kun kunnolla syön sushia. Aiemmin ajatus oli jollain tavalla ällöttänyt, mutta ryhdistäydyin lähtemään. Yllätyin, kuinka hyvää sushi lopulta oli. Ruuan jälkeen suunnattiin kohti ostoskatua, koska minä tarvitsin tanssiaisiin mekon ja kummatkin tarvittiin kengät. Löydetiin mulle mekko, mutta kenkiä ei kummallekaan. Tanssiaiset oli siis Laran koulun tanssiaiset, jotka pidettiin viime viikon perjantaina. Niistä juttua vähän myöhemmin.

Tiistaina Iiris ja Iiriksen host-sisko tulivat Brysseliin. Käveltiin ympäriinsä ja käytiin syömässä wokkia. Käytiin yhdellä kirpparilla, mistä Iiris löysi mekon ja mä kokeilin shortseja, jotka oli mulle kuitenkin liian pienet. Iltapäivällä mentiin Brysselin merimieskirkolle kahville ja kierrettiin Suomi-kauppa läpi. Syötiin Iiriksen kanssa korvapuustit ja Iiriksen host-sisko maistoi karjalanpiirakkaa munavoin kanssa.


Keskiviikona opiskelin hieman koulua varten ja valmistelin mun esitelmää mun Rotary-klubille.

Perjantaina aamulla oli lähtö Italiaan. Siitä myöhemmin toisena päivänä.

Joku päivä kävin myös mun host-äidin kanssa katsomassa Bernard van Orleyn töiden näyttelyä. Van Orley oli belgialainen renessanssiajan maalaaja. Hän oli työskennellyt valtavasti uransa aikana ja tykkäsin hänen taiteestaan. Samalla museoreissulla meille selvis, että sinä iltana museolla on auki vanha katu, joka on nykyisin kaupungin alla. Käveltiin siellä siis museokierroksen jälkeen. Se oli mielenkiintoinen ja paljon suurempi kuin oltiin ajateltu. Siellä oli siis yksi pääkatu sen varrella oli ilmeisesti vanhojen talojen raunioita.

Tiistai 23. huhtikuuta

Maanantaina tulin Italiasta kotiin ja tiistaina menin kouluun. Olin pienessä flunssassa reissun jäljiltä, mutta osallistuin liikunnan tunnille normaalisti. Iltapäivällä tulin kotiin ja otin pienet päikkärit, sillä myöhemmin mulla ois vielä operetti mun Rotary klubin kanssa. Päikkäreiltä herättyäni mun kurkku oli aika todella kipeä ja ääntäkään ei juuri lähtenyt.

Illalla kun tulin kotiin, sovittiin mun host-äidin kanssa, että on parempi jos jään seuraavana päivänä kotiin huilaamaan. Niin tein ja huilasin vielä torstainkin kotona.

Kuitenkin operetista sen verran, että se oli ensimmäinen tyyliään, minkä näin ja olin kyllä tyytyväinen näkemääni ja kuulemaani. Mun host-äiti lupas kattoa, jos on vielä vapaita paikkoja oopperaan, mihin se on menossa. Paikkoja oli, joten hän varas mulle sinne paikat. Se on myöhemmin toukokuussa.

Perjantai 26. huhtikuuta

Muutaman päivän tauon jälkeen palasin taas kouluun ääni vielä hieman painoksissa ja kurkku hieman kipeänä. Koulun jälkeen kotona otin jälleen päiväunet, sillä illalla olisi luvassa tanssiaiset. Oon muuten ottanut tavaksi nukkua pari kertaa viikossa pienet päikkärit. Se on yks mun lempparijuttuja tällä hetkellä mun arjessa!

Illalla valmisteltiin ittemme Laran kanssa tanssiaisiin. Mentiin ensin yhden Laran kaverin luokse viettämään iltaa ja sen jälkeen mentiin tanssiaisiin. Niitä vois kai verrata Yhdysvaltojen prom-tansseihin. Kaikki on hienoissa asuissa, tanssitaan ja otetaan kuvia. En tuntenut sieltä juuri ketään, mutta löysin muutaman tytön, ketkä käy samaa koulua mun kanssa ja sitä kautta löysin seuraa itelleni. Juttelin myös muutamien ihmisten kanssa, joista en tiennyt mitään ja sitten tanssin hieman kaikkien kanssa. Lopulta lähdettiin kotiin joskus niin myöhään, että en kehtaa edes kertoa. Ilta oli siis onnistunut!

Lauantai 27. huhtikuuta

Lauantai-iltana minä ja Lara mentiin Wemmelin partiolaisten spagetti-illalliselle. Partiolaiset järjesti sen illallisen kerätäkseen rahaa seuraavaa vuotta varten. Siellä näin kolme kaveria koulusta ja jäin niiden kanssa syömään. Jossain vaiheessa kuitenkin kahelle näistä kavereista tuli riitaa jostakin ja se tietenkin laski tunnelmaa meidän pöydässä. Ne sai sen riidan kyllä ilmeisesti setvittyä sen illan aikana vielä. Ennen riitaa meillä oli kuitenkin todella hauskaa.

Sunnuntai 28. huhtikuuta

Sunnuntaiaamupäivällä perhebrunssin jälkeen mä ja mun host-äiti lähdetiin kattomaan taidenäyttelyä. Mun ensimmäiset host-vanhemmat ja -sisko oli tulossa myös, mutta koska me katsottiin kelloa väärin, oltiin siellä tunti etuajassa. Päätettiin lähteä kiertämään toista puolta näyttelystä odotellessa. Se oli siis tilapäinen näyttely nykykuvataiteesta. Siellä oli paljon eri ateljeita esillä ympärimaailmaa. Alue oli valtava ja meillä meni sen kiertämiseen lähes kolme tuntia, joista kaks oltiin mun ensimmäisen perheen kanssa. Oli kiva nähdä mun ekaa perhettä. Juteltiin vähän heidän reissusta Argentiinaan. He oli siellä pääiäislomalla, koska niiden tyttö on siellä vaihdossa. Juteltiin myös mun kotiinlähdöstä ja mun Italian reissusta.

Maanantai 29. huhtikuuta

Maanantai-iltana pyöräilin Laran kanssa tennisklubille ja jäin katsomaan sen ja mun host-äidin tennisharjoituksia. Joku päivä mäkin kokeilen tennistä vielä!

Tiistai 30. huhtikuuta

Tiistai-iltana mulla oli mun esitelmä mun Rotary klubille mun vaihtovuodesta. Esitelmä oli ranskaks. Kerroin eroja Suomen ja Belgian välillä sekä näytin kuvia vuoden varrelta. Yhtenä erona kerroin sen, että Suomessa ei tervehditä poskisuudelmilla ja illan lopussa jokainen mietti sitä, että voiko mulle sanoa heipat suukkojen kera. Olin siis sanonut, että aluksi koin sen välillä hieman epämukavaksi, kun kaikki ihmiset tulee niin lähelle. Esitelmä meni kuitenkin hyvin, vaikka hieman sen pitäminen jännittikin.

Keskiviikko 1. toukokuuta

Täälläkin 1. toukokuuta on vappu myös täällä Belgiassa ja siis vapaapäivä töistä ja koulusta. Kävin aamupäivästä katsomassa tennistä jälleen ja mun oli alunperin tarkoitus myös hieman pelata, mutta lopulta olin tennisklubilla niin myöhään, että ei siinä ois ollut järkeä. Tein kuitenkin pienen pyörälenkin, minkä oli tarkoitus olla noin 20 minuuttia ja sitten menisin takas kotiin. Kuitenkin eksyin matkalla ja oikean reitin löytämisessä meni hetki aikaa. Lopulta pöyrälenkki oli venynyt 50 minuutin mittaiseksi. Ei siinä mitään, mutta aloin olla myöhässä aikataulusta, sillä meidän oli tarkoitus lähteä kotoa ennen kahta katsomaan kuninkaallista kasvihuonetta.

Kotona kävin nopeasti suihkussa ja söin lounaan. Sitten lähdettiin ajamaan kasvihuoneelle, mutta matkalla huomattiin, millainen liikenneruuhka on jalkapallopelin takia. Käännyttiin takaisin, koska ei oltais millään saatu autoa parkkiin, sillä jalkapallo kenttä oli aivan vieressä.

Mua asia ei sinänsä haitannut, sillä tulin kotiin ja päätin ottaa päiväunet. Laitoin herätyksen soimaan 45 minuutin päähän, mutta vahingossa olin laittanut sen väärälle päivälle. Lopulta mun päiväunet venyivät kahden tunnin mittaisiksi. Ei sekään tosin vakavaa ollut.

Illalla Diego ja sen tyttöystävä teki meille sushia ja sitten meninkin jo nukkumaan. Pitkähköjen päiväunien takia nukkuminen oli hieman vaikeaa... Lopulta uni tuli.

Torstai 2. toukokuuta

Tänään mulla on ollut aivan normaalipäivä. Mun filosofian ryhmä on abeja, jotka on nyt reissussa, joten mulla ei ollut filosofiaa tänään ja pääsin kaksi tuntia aiemmin kotiin. Käytin ajan päivällä hyväkseni huilaamalla ja lukemalla matikkaa.'

Uusi perhe

Mulla ja tällä uudella perheellä on mennyt kaikki hyvin. Ollaan tehty paljon juttuja yhdessä. Katotaan paljon elokuvia iltaisin ja viikonloppuisin tehdään yleensä jotain yhdessä. Mun host-äiti tekee töitä kotoa käsin, joten sitä nään aika paljon. Laran kanssa otetaan juna kouluun yhdessä. Mun host-isä on töissä paljon, mutta kun on kotona meillä on mukavaa. Tässä perheessä tuli kotoisa olo tosi nopeasti ja tykkään valtavasti asua täällä.

Ei mulla kai nyt sen kummempia enää ole. Toivotan hyvää kevättä Suomeen ja toivottavasti pian saan pävitettyä pienen postauksen mun Italian reissusta.

lauantai 6. huhtikuuta 2019

Muutto

Heippa ja hyvää huhtikuuta!

Mä oon tosiaan nyt vaihtanut perhettä viime sunnuntaina ja eilen mulla alkoi kahden viikon pääsiäisloma. Ensimmäisen viikon lomailen kotona, mutta toisen viikon olen Italiassa. Käydään Roomassa, Napolissa, Kaprissa, Pompeijissa, Firenzessä ja Venetsiassa. Meitä on yli 70 vaihto-oppilasta lähdössä ja matkustetaan koko matka linja-autoilla. Vaikka tiiän reissun olevan tosi väsyttävä, oon silti hirmu innoissani lähdössä.

Nyt tässä alhaalla hieman muuttoa edeltäviä tapahtumia ja tästä ensimmäisestä viikosta uudessa perheessä.

Maanantai 25. maaliskuuta

Maanantaina koulussa sain kuulla, että voisin osallistua perjantaina abien 100 viimeisen koulupäivän juhlintaan. Se päivä ois vähän kuin penkkari-päivä Suomessa, mutta ilman rekkakulkuetta ja karkkien heittelyä. Kaikki pukeutuis, joksikin elokuvahahmoksi. Innostuin asiasta ja ongelmaksi muodostui asun löytäminen.

Keskiviikko 27. maaliskuuta

Koulun jälkeen meillä oli hyväntekeväisyysviesti. Jokaiselta luokalta muodostettiin viestijoukkueet ja tarkoitus oli juosta mahdollisimman monta kierrosta 1,5 tunnin aikana. Mä jäin juoksemaan noin 45 minuutiksi, koska mun täytyi löytää perjantaille naamiaisasu. Juoksin kaksi kierrosta kuitenkin.

Menin sitten juoksemisen jälkeen keskustaan ja suorinta tietä naamiaisasuliikkeeseen, jos sieltä löytäisin asun tai jotain inspiraatiota. Niin ei kuitenkaan käynyt ja lähdin kiertämään vaatekauppoja. Löysin sitten semmoisen elefantti-asun ja totesin, että voisin olla Dumbo. Näin sitten päätin ja ostin asun.

Torstai 28. maaliskuuta

Mun toinen perhe oli maistanut mun tekemää lohikeittoa joulukuun alussa siellä Rotexin järjestämässä eksoottisessa ruokailussa, minne jokainen vaihto-oppilas toi oman maan ruokaa. Ne rakastui siihen ja tammikuun alusta joka viikko ne oli valmiita sitä syömään ja minä valmis sitä tekemään. Kuitenkaan jostain syystä jokainen päivä oli sille keitolle huono ja maaliskuun alussa aattelin, että ei nää tykännyt siitä kuitenkaan, vaikka toista väittivät. Kuitenkin mun viimesellä viikolla sitä ruvettiin ensimmäistä kertaa kunnolla suunnittelemaan ja vihdoin torstaina sain kattilallisen keittää. Kaikki kehuivat hirveästi ja ottivat lisää.

Perjantai 29. maaliskuuta

Perjantaiaamuna pakkasin reppuun mun elefantti-asun ja matkustin koululle. Olin koululla hieman hukassa siitä, mitä mun pitäis tehdä, mutta melko pian löysin itteni kuitenkin juttelemassa muutaman tytön kanssa, joiden kanssa oon kerran käynyt aiemmin lounaalla. Abivuodelta en siis tunne hirveästi ketään, koska mulla on vain 2 tuntia viikossa niiden kanssa tunteja. Musta oli ihanaa kuinka helposti lopulta löysin paikan siinä ryhmässä.

Aamupäivällä pelattiin pienissä ryhmissä erilaisia pelejä. Oli tietovisaa, aliasta ja pantomiimiä sekä muutamia muita pisteitä. Vaikka joissakin peleissä mun kielitaito ei ollut tarpeeksi kehittynyt osallistumiseen, mulla oli silti valtavan kivaa ja yritin osallistua sen mitä kykenin.

Välitunneilla piirreltiin muiden oppilaiden naamoihin sydämiä, kirjoitettiin 100 jours (100 päivää) ja laulettiin lauluja yhdessä. Syötiin lounasta yhdessä ja iltapäivällä käytiin viereisessä puistossa aarteenetsinnässä. Sen jälkeen suunniteltu ohjelma loppui ja pian päästiin pois koulusta.

Otin saman bussin parin abin kanssa kotiin. Kotona keksin laittaa viestiä yhdelle kaverille, jonka kanssa mulla on englantia. Kysyin, jos hän haluis lähtee kaupungille mun kanssa. Hän sano joo ja pian otettiinkin metro kaupungille. Käveltiin ympäriinsä ja käytiin kahvilla. Brysselin keskustassa on mahdollista käydä pieni kierros hevosen kanssa. Sovittiin, että joku päivä tässä keväällä käydään semmosella kierroksella.

Lauantai 30. maaliskuuta

Mun toinen host-perhe lähti eilen (5.4.) Taiwaniin katsomaan niiden poikaa, joka on siellä vaihdossa. Lauantaina ne lähti ostamaan suklaata tuliaisiks tehtaanmyymälästä. Lähdin mukaan ja maistelin siellä suklaata. Oli hyvää ja käyn varmaan sieltä ostamassa Suomeen suklaata kesällä ennen lähtöä.

Toinen juttu mitä mun toinen perhe oli viivytellyt oli Afrikka-museossa käyminen. Koko perhe vaikutti siitä museosta innostuneilta ja halusivat ehdottomasti käydä siellä mun kanssa. Siitä puhuttiin noin joka toinen viikko ja sitten viimeisellä viikolla siitä iski stressi. Muuttaisin sunnuntaina ja vieläkään ei olla siellä käyty. Viikolla sitten sovittiin, että lauantaina mun host-veli, Alexandre, lähtis mun kanssa museoon. Niin sitten mentiin sinne. Musta se oli älyttömän monipuolinen museo. Siellä käsiteltiin eri kieliä Afrikassa, musiikkia, perhe-elämää, luontoa, muotia ja myös Belgian siirtomaata Kongoa. Suosittelen käymään siellä, jos vierailet Brysselissä, sulla on muutama tunti luppoaikaa tai osut sateiselle päivälle ja kaupunkikierros ei huvita vesisateessa.

Illalla mu host-vanhemmat sanoi, että lähdetään. Kysyin tietenkin, että minne, koska en tiennyt, että meillä oli jotain suunnitelmia illalle. Mulle kerrottiin maantieteellinen sijainti ja sanoivat, että mennään syömään kavereiden luokse. Paikalla mulle selvis, että ne on jonkun 60-vuotissyntymäpäiväjuhlat. Syntymäpäiväjuhlia vastaan mulla ei ollut, mitään mutta en osanut varautua asiaan, koska en ollut juhlista tietoinen. Ei siinä, oli ihan mukavat juhlat.

Sunnuntai 31. maaliskuuta

Aamupäivällä meille tulis vieraita brunssille ja iltapäivällä mulla ois muutto. Mun host-äiti pyys mua tekemään omena-kaurapaistosta brunssille ja tottakai tein sitä.

Brunssin jälkeen pakkasin mun loput tavarat ja sitten tultiinkin tänne mun uuteen kotiin. Tää uus koti on eri kaupunginosassa ja täällä kaikki puhuvat hollantia. Wemmelissä noin puolet olivat ranskankielisiä ja puolet hollanninkielisiä. Juotiin teetä yhdessä ja ja sanottiin heipat mun edelliselle perheelle. Vaikka mulla oli ihan mukavaa mun toisessa perheessä, olin viimeisen kuukauden ajan täysin valmis ajatukselle, että kohta muutan. Ihmiset siinä perheessä oli mukavia, mutta meidän ajatusmaailmat eivät kohdanneet kunnolla ja koin, että mun kanssa ei hirveästi haluttu viettää aikaa.

Sunnuntaina purin mun tavarat ja kävin mun host-äidin kanssa leipomossa ostamassa leipää tulevalle viikolle. Illalla syötiin ja sen jälkeen kaikki olivat niin väsyneitä, että mentiin jokainen nukkumaan.

Tällä ensimmäisellä viikolla oon ollut mun host-vanhempien kanssa kahdestaan kotona. Yleensä täällä on viikot kotona myös mun kanssa samanikäinen tyttö, mutta tällä viikolla hän on ollut reissussa koulun kanssa. Tänä iltana Lara tulee kuitenkin kotiin. Mulla on myös kaks host-veljeä, jotka opiskelevat Louvain la Neuvessä yliopistossa. Ne tulevat yleensä viikonlopuiksi kotiin.

Torstai 4. huhtikuuta

Mulla oli pitänyt olla koulua 9.15-16.30. Kuitenkin kahden ensimmäisen tunnin jälkeen huomasin, että mun liikunnan, englannin ja filosofian opettajat on poissa. Pääsin siis koulusta jo 10.55. Otin junan kotiin ja kävin mun host-äidin kanssa ostoksilla. Mun host-äiti oli saanut koululta viestin, että mun englannin tunti pidettäis kuitenkin, mutta koska olin kerennyt jo kotiin ja ois mun pitänyt jälleen ottaa juna koululle, soitettiin koululle ja kerrottiin, että en tule takaisin tuntia varten.

Iltapäivällä menin keskustaan, koska Saksassa olevat Rotary-vaihtarit oli Eurooppa-kiertueella. Kaks suomalaista vaihtaria oli siis Brysselissä torstai-iltapäivänä ja lupasin viedä ne äänestämään eduskuntavaaleissa. Mentiin siis Suomen suurlähetystölle. Oli kummallista huomata, kuinka paljon suomalaisia yhteen paikkaan tuli noin 30 minuutin aikana. Harvoin kuitenkin kuulee kaupungilla suomen kieltä. Mua harmitti kovasti, että en vielä voinut äänestää vaaleissa. Menkää te kaikki muut, jotka voitte äänestämään.

Äänestyksen jälkeen mentiin takas keskustaan ja yritettiin löytää Serafiinan ja Eleonoran ryhmä. Kuitenkin saatiin heikosti tietoa siitä, missä ne olivat, joten käveltiin ja ostettiin vohvelit odotellessa. Kävin näyttämässä nopeasti Grand placen ja sitten suunnattiin tyttöjen hotellille.

Perjantai 5. huhtikuuta

Meillä oli koulussa eilen semmoinen päivä, että mun luokka ja yks toinen luokka oli tehnyt kasvisruokaa ja sitten jaettiin ja syötiin niitä ruokia yhdessä. Se oli musta oikein hyvä idea, mutta se oli organisoitu huonosti. Kuitenkin oli oikein hauskaa syödä yhdessä ja jutella.

Ruokailun jälkeen oli abit vastaan opettajat jalkapallo peli. Koko koulu oli katsomassa ja kannustamassa. Oppilaat voitti 6-1. Päästiin koulusta sitten sen pelin jälkeen.

Iltapäivällä katsoin loppuun elokuvan, mikä aloitettiin edellisitana. Elokuvan jälkeen vahingossa avasin telkkarista ohjelman, joka käsitteli suomalaista ruokaa. Katoin sitä hetken aikaa mun host-äidin kanssa, kunnes sen täytyi lähteä hakemaan mun host-veli junalta ja käydä kaupassa.

Mun host-veli teki ruokaa ja syötiin yhdessä. Sen jälkeen meidän oli tarkoitus kattoa se ruokaohjelma loppuun, mutta jostain syystä ei sitä enää kyetty katsomaan. Katsottiin sitten yhdessä telkkarista tullut elokuva.

Loma

Mulla on nyt siis kahden viikon loma. Ens viikolla nään Iiriksen kanssa tiistaina Brysselissä ja sitten perjantaina lähen Italiaan. Ensimmäiselle viikolle mulla ei ole vielä hirveästi suunnitelmia, mutta enköhän mä jotain keksi.

Hyvää kevään jatkoa ja pääsiäisen aikaa!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Arkea

Hei taas!

Pari viikkoa on taas kulunut siitä, kun viimeksi kirjoittelin. Tän kahden viikon aikana oon pääasiassa käynyt koulussa ja tullut kotiin, mutta toisaalta oon tehnyt paljon muitakin juttuja. Koulussa on ollut viime aikoina oikeastaan ihan mukavaa. Tunneilla ymmärrän kaiken ja oon kykenevä tekemään muistiinpanoja suomi-ranska-sekoituksella. Välitunneilla mulla on ollut tosi mukavaa mun belgialaisten kavereiden kanssa, joiden kanssa ollaan tosissaan ruvettu puhumaan, että täytyy löytää päivä, milloin tehdään jotain. Kuitenkin siihen mitä oon tehnyt tässä joskus.

Keskiviikko 13.3.

Keskiviikot on edelleen niitä päiviä, kun kaikilla belgialaisilla on vain puolikas päivä koulua. Mulla se tarkoittaa koulua 9.15-12.55. Tänä keskiviikkona mun kaks viimeistä tuntia oli peruttu, joten pääsin koulusta jo 10.55, mikä ei tietenkään haitannut. Olin luvannut nähdä Ellenin kaupungilla yhden jälkeen, mutta totesin, että voin käydä viemässä koulurepun kotiin siinä välissä. Otin saman bussin yhen mun luokkalaisen tytön kanssa kotiin. Kotona vaihdoin mun koulupuvusta pois ja sitten lähdinkin jo metrolle.

Ellenin kanssa käytiin lounaalla tosi kivassa kahvilassa. Sen jälkeen taidettiin kävellä hieman ympäriinsä, kunnes päätettiin mennä toiseen kahvilaan kahville.

Torstai 14.3.

Mulla on harvoin huonoja päiviä mutta tänä torstaina oli. Ainakin aamu ei mennyt niinkuin ois toivonut, mutta iltapäivää kohti tilanne parani. Torstaina söin aamupalaa ja kesken syönnin tajusin, että mun bussi tulee 10 minuutin päästä. Lähdin sitten kiireellä ettimään sukkia ja juoksin bussi pysäkille. Torstaina satoi vettä ja olin unohtanut kiireessä ottaa sateenvarjon mukaan. Mun bussipysäkki on asuintalojen edessä kävelytiellä, joten siinä ei ole koppia. Mun bussi oli 15 minuuttia myöhässä ja kastuin ihan märäksi. Myös bussin myöhästymisen takia olin myöhässä koulusta. Iltapäivällä sade oli onneks loppunut niin en kastunut uudestaan matkalla kotiin.

Illalla menin syömään mun ekan host-äidin vanhempien luokse Mattéon, Arielin ja Noemien kanssa. Oli tosi mukavaa käydä siellä pitkästä aikaa. Sillon kun asuin mun ekan perheen kanssa, kävin siellä joka viikko syömässä.

Perjantai 15.3.

Menin perjantaina kansainväliseen ilmastomarssiin muutaman vaihto-oppilaan kanssa. Näin pitkästa aikaa esimerkiks Adamin, jonka kanssa juteltiin kuulumisia ja hukattiin muut. Löydettiin muut vasta marssin jälkeen. Ennen muiden löytämistä totesin, että mun on aika syödä jotain. Mentiin ensimmäiseen paikkaan, mikä tuli vastaan. Se oli joku pikaruokaravintola, mistä ostin ranskalaiset. En oo varmaan ikinä syönyt niin huononmakuisia ranskalaisia kuin siellä. Tietää ainakin, missä ei kannata ranskalaisia syödä.

Ruokailun jälkeen jäin vielä hetkeks Fiorellan ja Adamin kanssa keskustaan. Ne näytti mulle paikan, missä kuulostaa kuin puhuis omaan korvaan, jos puhuu tarpeeks kovaa jossain kohtaa huonetta. Musta se oli tosi mielenkiintoinen ja samalla hieman pelottava asia. Se on yhteydessä keskusrautatieasemaan ja musta on kummallista, että en oo ikinä käynyt siellä.

Lauantai 16.3.

Päivällä en tehnyt oikeastaan mitään, mutta illalla lähdin Ellenin kanssa kaupungille. Mentiin syömään intialaiseen ravintolaan, mitä oli kuitenkin pettymys. Ruoka oli ihan ok, mutta palvelu ei ollut hyvää. Ruuan jälkeen käveltiin hieman ympäriinsä ja koitettiin keksiä tekemistä, kun elokuvateatterin elokuvat ei kiinnostaneet. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä elokuviin, mutta elokuvateatteri, mitä ajateltiin oli Ellenille vaikea. Keskustan elokuvateatterien valikoima ei houkutellut. Mentiin sitten Rogierin Statbucksiin oottamaan busseja kotiin. Starbucks laittoi kuitenkin ovet kiinni aiemmin, joten mentiin vieressä olemaan Mäkkäriin, missä seurattiin ehkä 2-vuotiaan tytön touhuja ja sitä, kuinka sen sisaruksilla oli täysityö pitää se aloillaan.

Sunnuntai 17.3.

Aamupäivällä kävin mun host-äidin kanssa Wemmelin markkinoilla. Iltapäivällä mentiin mun host-äidin ja -veljen kanssa moikkaamaan mun host-äidin äitiä vanhainkodissa. Vietiin tuliaiseksi kakkua ja syötiin sitä porukalla.

Keskiviikko 20.3.

Koulun jälkeen menin tuttuun tapaan keskustaan Ellenin kanssa. Luisa tuli myös meidän kanssa. Käytiin syömässä wokkia meidän vakiopaikassa ja sen jälkeen mentiin ostamaan mulle paperia kouluun ja Luisalle takki. Löydettiin uusi kahvila sattumalta ja käytiin kokeilemassa sitä. Se oli ihan hyvä kahvila, missä ehkä käydään joskus toistekin.

Lauantai 23.3.

Otin aamulla bussin keskustaan, missä näin Ellenin. Otettiin juna Antwerpeniin. Antwerpenissä käytii Red Line Star -museossa. Red line star oli 1871-1935 toiminut laiva Antwerpenin ja eri USA:n ja Kanadan kaupunkien välillä. Matkustajina oli pääasiassa Eurooppalaisia ihmisiä, jotka haaveilivat paremmasta elämästä Pohjois-Amerikassa. Museo oli tosi mielenkiintoinen. Hauskin asia oli se, että yksi seilanneista laivoista oli nimeltään Finland ja toinen Lapland.

Käytiin myös eksoottisilla markkinoilla, mistä ostettiin marokkolaisia pannukakkuja. Lounasta syötiin kasvisruokaravintolassa, missä lähes kaikki astiat oli Iittalaa. Toisaalta Antwerpenissä on Iittalan myymälä, joten en tiedä olinko yllättynyt vai enkö.

Antwerpenistä kaupunkina muutama juttu. Siellä on tosi kauniita rakennuksia, toria ympäröi kauniit rakennukset, rautatieasema on kaunein, mitä oon ikinä nähnyt, jne. Toisaalta, Antwerpen on vilkas satamakaupunki, joten toisaalta se on yksi rumimmista kaupungeista Belgiassa, missä oon käynyt. Ihan keskustasta voi nähdä kaiken maailman metallitorneja ja karua rantaa. Jos sitä ei katso, Antwerpen on ihan kaunis kaupunki. Hämmästyttävää on myös se, että Antwerpenissä on metro, ratikka ja bussit.

Muutto

Oon ollut tässä perheessä jo kolmisen kuukautta ja se tarkoittaa sitä, että ensi viikonloppuna mulla on muutto edessä. Tällä kertaa muutan vähän kauemmaksi. Kouluu mulla on noin 15 minuuti junamatka ja keskustaan kotoa varmaan samanverran kuin täältä. Muutan kokonaan hollannin kieliselle alueelle. Täällä Wemmelissä noin puolet puhuu ranskaa ja puolet hollantia. Ootan muuttoa innolla. On ihanaa nähdä, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Muuton jälkeen mulla on viikko koulua ja sitten on kahden viikon pääsiäisloma. Aion käydä Luxembourgissa päiväseltään ja sitten koittaa myös se Rotaryn järjestämä Italian matka, mitä ootan valtavan paljon.

Nyt mulla ei kuitenkaan oo enempää sanottavaa tänään, joten lopettelen tän postauksen tähän. Kirjoittelen kuulumisia joskus muuton jälkeen.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Vuoristolla

Moikka!

Mulla on ollut tää viikko karnevaalilomaa. Lähdettiin viime viikon perjantaina ajamaan kohti Ranskan Etelä-Alppeja. Menin autossa mun host-vanhempien ja mun host-isän kummipojan kanssa. Nukuttiin yksi yö matkalla hotellissa. Lauantaiaamuna jatkettiin matkaa. Puoli tuntia ennen saapumista kohteeseen käytiin kaupassa ostamassa ruokaa viikoksi. Lauantai-iltapäivänä oltiin sitten perillä. Parin tunnin kuluttua Ariel tuli muiden kanssa perille. Ariel nukkui meidän kanssa, mutta matkusti kaveriperheen kanssa. Illalla mentiin yhdessä kaveriperheen kanssa kävelylle ja juomaan lasillinen.

Sunnuntai

Ensimmäinen laskettelupäivä. Mä kokeilin hiihtää, mutta monot sattuivat aivan liikaa jalkoihin, joten sovittiin, että laskettelen loppu viikon. Oli myös Arielin 18-vuotissyntymäpäivä ja sen ensimmäinen kerta laskettelemassa. Illalla käytiin koko porukalla ravintolassa syömässä.

Maanantai-perjantai

Joka päivä meillä oli käytännössä sama ohjelma. Aamulla herättii, lähdettiin laskettelemaan, tultiin kotiin lounaalle ja mentiin laskettelemaan. Illalla syötiin koko porukalla aperoa ja sitten erkaannuttiin omille teillemme syömään. Yhtenä iltana syötiin raclettea koko porukalla. Koko porukalla tarkoitan siis mun host-perhettä, joiden kanssa minä, Ariel ja Charles nukuttiin sekä meidän kaveriperhettä. Yhtenä iltana meidän kaveriperheestä Charlotte tuli meille syömään aperon jälkeen ja yhtenä iltana minä ja Charlotte lähettiin vielä ruokailun jälkeen kävelylle.

Meillä oli hirmu mukava viikko, vaikkakin lopussa kaikki taisi olla väsyneitä ja valmiita lähtemään kotiin. Mä nukuin viikon vuodesohvalla, joka vei käytännössä koko lattian tilan, ja mikäli mun host-vanhemmat halus mennä vessaan kesken yön, heidän piti kävellä mun yli. Nukuin siis melko huonosti koko viikon. Viime yönä oma sänky täällä Belgiassa kyllä maistui.

Charlotten näin toista kertaa elämässäni tolla reissulla ja tuntuu kuin oltais tunnettu aina. Charlotte on siis mun ja Arielin kanssa samanikäinen tyttö belgiasta. Pieni 12-vuotias Charles tuli myös kaikkien kanssa hirmu hyvin juttuun ja mulla oli tosi kivaa myös sen kanssa.

Viikon aikana minä ja Ariel keskityttiin myös meidän ranskan kielen kehittämiseen. Ariel harjoitteli y-äännettä ja minä erilaisia s-ääniä. Lisäks aikamuotojen kanssa taisteltiin, kuten yleensäkin. Vaikka ennen lomaa koin, että mun ranska oli ihan hyvä ja puhuminen ei ollut mahdotonta, koen, että nyt puhuminen on entistä helpompaa. Luulen, että asiaan auttoi paljon se, että mulla oli joku mun ikäinen kenen kanssa jutella sekä se, että ympärillä oli valtavasti ihmisiä, jotka korjas virheitä.

Eilen meillä oli siis 12 tunnin kotimatka. Syötiin illalla ranskalaisia ja mentiin nukkumaan. Tänään lähden mun host-isän ja -veljen kanssa elokuviin. Tänään soitin myös äitille ja äiti näytti mulle meidän kotia. Tuntu kamalan kummalliselta nähdä tutut paikat, vaikka vaan puhelimen välityksellä. Huomenna mulla jatkuu taas koulu ja paluu arkeen alkaa. Mulla on nyt 4 viikkoa koulua ja sitten on kahden viikon pääsiäisloma, jolloin matkustan Italiaan. Ennen lomaa mulla on perheen vaihto edessä.

Tänään tässä oli tällainen hieman lyhyempi kuulumisien päivitys. Laitan kuitenkin muutaman kuvan tiivistämään tunnelmaa tältä lomalta. Toivotan Suomeen valtavan mukavaa keväänodotusta!


Charlotte iloisena ensimmäisenä päivänä.


Synttäri-Ariel




Kävin myös lasten karnevaaleilla


Tässä kuvassa on puolet meidän lomaporukasta.


Minä, Ariel ja Charlotte aperoa syömässä.


torstai 28. helmikuuta 2019

Brunssi, Liége ja Rotary-kokous

Moikka!

Jälleen on noin pari viikkoa vierähtänyt siitä, kun viimeksi kuulumisia päivittelin tänne blogiin. Huomenna on ensimmäinen päivä maaliskuuta ja aika menee valtavan nopeesti. Kuulin viime syksynä paljon puhetta siitä, että joulun jälkeen vaihtovuosi vaan hujahtaa ja siltä musta kyllä tuntuu. Varmaan yhtenä merkittävänä tekijänä on se, että kielitaito on joulun jälkeen kehittynyt hirveää vauhtia ja nyt rupeen huomaamaan välillä omia virheitäni. Toki paljon on vielä opittavaa, mutta onhan tässä vielä muutama kuukaus aikaa oppia tosi hyväks. Ja vaikka en oppis tosi hyväks ranskan kielen osaajaks, olisin kesällä vähintäänkin hyvä puhumaan ranskaa. Ehkä jatkan Suomessa lisää mun ranskan opintoja, mutta ainakin haluan pitää kielitaitoa yllä. Tuntuu siltä, että jos Suomeen tullessa en enää ikinä käyttäisi ranskaa, että olisin tavallaan vuoden käyttänyt johonkin turhaan. Vaikka eihän se sitä tarkoita, vaikka en kahden vuoden päästä puhuisi enää ranskaa, sillä tää vuos on tarjonnut mulle jo tähän mennessä paljon muutakin kuin vain uuden kielen. Suunnitelmissa ois ainakin kirjoittaa ranska.

Lisäks toiseks syyks ajan nopeelle kulumiselle on varmaan se, että tiedän, miten kaikki toimii. Mun host-äiti naureskeli tässä tällä viikolla sitä, kuinka tunnen metron varmaan belgialaisia paremmin. Toki käytän sitä joka viikko ja lähes joka viikko oon jossain uudessa Brysselin paikassa. Myös nyt mulla on kavereita, toisin kuin syksyllä. Syksyllä harhailin vähän porukasta toiseen ja en kuulunut oikein mihinkään. Nyt mulla on koulussa niitä kavereita, jotka haluaa käydä mun kanssa museossa ja maistaa joskus suomalaista ruokaa. Oon myös löytänyt mun tyyppisiä vaihtareita, joiden kanssa on tosi kivaa viettää aikaa.

Ennenkö aloitan kertomaan, mitä oon tehnyt, täytyy mainita, että Belgiassa on ollut valtavan lämmintä viimeisimmät pari viikkoa. Korkeimmillaan lämpötila on tainnut lähennellä pariakymmentä. Mua ja montaa muutakin asia huolestuttaa. Oon hirmu iloinen, että nyt kevätlukukaudella mun koulussa on ruvettu puhumaan ilmastonmuutoksesta eri tavalla kuin syksyllä. En tiiä, oonko vaan kuvitellut, mutta tuntuu että muuallakin on ruvettu puhumaan enemmän ilmastosta.

Nyt kuitenkin siihen, mitä oon tehnyt tässä viime aikoina.

Keskiviikko 20. helmikuuta

Keskiviikkona mulla oli koulua vain yhdeksästä yhteentoista, sillä mun englannin opettaja ei ollut paikalla ja keskiviikot on muutenkin lyhyitä päiviä. Olin sopinut Saran ja Ellenin kanssa, että mennään yhdessä syömään, kun kaikki on päässeet koulusta. En ois kerennyt siinä välissä käydä kotona kunnolla, joten päätin mennä suoraan koulusta keskustaan. Odottelin keskusrautatieasemalla noin tunnin. Ootellessa näin Sarahin, Uudesta Seelannista tulevam vaihtarin. Juteltiin hetki, mutta sen piti mennä junaan, joten jäin jälleen yksi odottelemaan. Pian kuitenkin Ellen ja Sara tuli. Mentiin syömään wokkia paikkaan, missä Ellen ties olevan hyvää wokkia. Sen jälkeen mentiin metrolla Avenue Louisalle, mikä on Brysselin kallein katu. Kierreltiin kalliissa kaupoissa katsomassa kallita hintoja. Sen jälkeen mentiin ostamaan juotavaa ja kermavaahtoa ruokakaupasta. Lähellä oli vohveliauto, mistä ostettiin vohvelit. Jaettiin kermavaahto meidän kolmen kesken ja voin sanoa, että vohvelin ja kermavaahdon jälkeen olo oli melkoisen täysi. Syötiin meidän vohvelit siis semmoisella näköalapaikalla, mistä näkee koko kaupungin suunnilleen. Sinä päivänä varsinkin näki kauas, koska oli tosi lämmintä.

Torstai 21. helmikuuta

Lähettiin koulusta tutustumaan Brysselissä sijaitsevaan juutalaismuseoon. Se oli ennemminkin valokuvanäyttely, minkä oli kuvannut juutalainen mies. Olin pettynyt hieman siihen, koska olin olettanut, että museosta löytyy tietoa juutalaisuudesta. Kuitenkin pidin kovasti kuvista. Meidän opas osas kertoa hyvin kertoa myös kuvien taustoja ja se oli loppujen lopuks aika mielenkiintoista. Lopuks meillä oli sit semmonen työpaja, joka käsitteli ei-juutalaisten luomia stereotypioita juutalaisista.

Tää reissu oli musta tosi kiva siinä mielessä, että se antoi aikaa jutella rauhassa koulukavereiden kanssa ja kenenkään mielessä ei ollut huomisen testit. Yleensä nimittäin koulussa välitunnilla ainakin joku stressaa jostakin testistä ja levittää sitä stressiä kaikkiin ja sitten puhutaan vaan siitä työnmäärästä, mikä kaikilla on. Tällä reissulla puhuttiin kuitenkin kaikesta muusta ja oli hirmu mukavaa jutella oikeasti kunnolla.

Perjantai 22. helmikuuta

Koulun jälkeen tulin pikaisesti käymään kotona ennenkö lähdin hakemaan Linneaa junalta. Linnea oli tulossa meille yöks, koska seuraavana aamuna sen piti olla Brysselissä yhdeksältä. Illalla syötiin yhdessä mun perheen kanssa, Linnea soitti vanhemmilleen puhelun ensivuoden opiskeluista, koska päätös piti tehdä maanantaina ja asiat oli auki ja sitten vaan juteltiin kaikesta.

Lauantai 23. helmikuuta

Aamulla herättiin siis ajoissa, koska meidän piti lähteä jo puol yheksältä kotoa. Olin jo ennen yhtätoista kotona takas ja kävin suihkussa. Kävin myös mun host-äidin kanssa kaupassa ostamassa ruokaa seuraavan päivän brunssille.

Lauantai-iltapäivällä lähdin Arielin ja mun host-perheen kanssa Liégeen. Mentiin mun host-perheen kavereiden luokse syömään ja suunnittelemaan meidän Ranskan reissua. Tää mun host-perheen kaveriperhe lähtee samaan paikkaan siis samaan aikaan. Niillä on kolme tyttöä, suunnilleen mun ikäisiä, joista kaks lähtee mukaan. Meillä oli lauantai-iltana hirmu hauskaa ja toivottavasti on myös lomareissulla.

Sunnuntai 24. helmikuuta

Aamusta tein omena-kaurapaistosta brunssille, jonne tuli mun kaikki perheet ja mun Rotary klubista nuorisovaihtoasiamies. Tai mun kolmannesta perheestä paikalle pääs vaan mun host-äiti, sillä mun host-isä oli työreissulla ja host-siskon piti tehdä jotain muuta. Kuitenkin sillä porukalla, mitä meitä oli, oli valtavan mukavaa. Sovittiin myös, että vaihdan perhettä just ennen pääsiäislomaa.

Brunssin jälkeen soittelin äitille ja iltapäivällä kävin pitkällä kävelylenkillä mun host-vanhempien ja meidän koiran kanssa.

Tiistai 25. helmikuuta

Maanantai-iltana Ariel sai päähänsä idean, että voitais mennä tiistaina meidän Rotary-klubin kanssa ruokailemaan. Laitoin sitten viestiä mun counselorille, jonka kanssa sovin, että tultais. Tiistai-iltana otettiin sitten Arielin kanssa metro toiselle puolelle kaupunkia, mistä yks klubilainen tuli meidät hakemaan. Kokouksessa oli myös koko piirin puheenjohtaja, joten kaikki oli hieman hermostuneita ennen kokousta.

Illalla Arielin counselor toi meidät kotiin. Mä olin unohtanut ottaa mun kotiavaimet mukaan. Soittelin ovikelloa, mutta mun host-äiti oli jo yläkerrassa ja ei kuullut ovikelloa. Soittelin sitten kummallekin host-vanhemmalle. Äiti ei vastannut ja isä ei ollut kotona. Arielin counselor tuli sitten siihen ovelle mun kanssa ja kyseli, mitä tapahtuu. Lopulta mun host-äiti kuuli ovikellon ja tuli avaamaan. Tilanne oli omalla tapaa hieman huvittava.

Keskiviikko 26. helmikuuta

Eilen koko mun koulu aloitti koulun vasta 10.05. Otin siis eri bussin ja matkalla näin mun ensimmäiset host-isovanhemmat. Vaihdettiin kuulumisia ja sovittiin, että meen niille syömään joku päivä. Kun jäin bussista pois näin yhden tytön, jonka kanssa oon samoilla englannin tunneilla. Käveltiin yhessä koululle.

Koulun jälkeen menin Brysseliin. Näin Ellenin siellä ja mentiin (taas) syömään wokkia. Sen jälkeen metsästettiin Arielille synttärilahjaa ja käytiin ostamassa Ellenin bussikorttiin jokin uusi ominaisuus. Ellenin täytyi lähteä käymään sen kaverin luona vielä ennen ranskan tuntia, joten olin kotona aiemmin kuin yleensä keskiviikoisin. Se ei kuitenkaan haitannut oikeastaan ollenkaan.

Torstai 26. helmikuuta

Viime yönä oksensin kerran tuntemattomasta syystä, joten jäin tänä aamuna kotiin. Nyt kuitenkin olo on normaali ja huomenna lähdetään sinne Ranskan reissulle.

Äsken kävin meidän koiran kanssa ulkona kävelemässä ja kotimatkalla näin mun kaverin filosofian tunnilta. Vaihettiin muutama sana ja sitten sen piti lähteä jo kotiin.

Ensi viikko

Ensi viikolla oon tosiaan siis hiihtolomareissulla Ranskan Alpeilla ja tuun kotiin viikon päästä. Mikäli ymmärsin oikein, meillä ei oo siellä mökillä kenttää, joten ei kannata ihmetellä, jos mua ei saa kiinni puhelimella. Kirjottelen sitten tästä hiihtoreissusta kun oon taas kotiutunut.

Vikat kuukaudet

Moikka ja hyvää kesäkuuta! Mun aika on mennyt hirmu nopeesti täällä. Kaikki on hyvin ja synttärit vietettiin. Koulussa on kokeet alkanut j...