Brunssi, Liége ja Rotary-kokous

Moikka!

Jälleen on noin pari viikkoa vierähtänyt siitä, kun viimeksi kuulumisia päivittelin tänne blogiin. Huomenna on ensimmäinen päivä maaliskuuta ja aika menee valtavan nopeesti. Kuulin viime syksynä paljon puhetta siitä, että joulun jälkeen vaihtovuosi vaan hujahtaa ja siltä musta kyllä tuntuu. Varmaan yhtenä merkittävänä tekijänä on se, että kielitaito on joulun jälkeen kehittynyt hirveää vauhtia ja nyt rupeen huomaamaan välillä omia virheitäni. Toki paljon on vielä opittavaa, mutta onhan tässä vielä muutama kuukaus aikaa oppia tosi hyväks. Ja vaikka en oppis tosi hyväks ranskan kielen osaajaks, olisin kesällä vähintäänkin hyvä puhumaan ranskaa. Ehkä jatkan Suomessa lisää mun ranskan opintoja, mutta ainakin haluan pitää kielitaitoa yllä. Tuntuu siltä, että jos Suomeen tullessa en enää ikinä käyttäisi ranskaa, että olisin tavallaan vuoden käyttänyt johonkin turhaan. Vaikka eihän se sitä tarkoita, vaikka en kahden vuoden päästä puhuisi enää ranskaa, sillä tää vuos on tarjonnut mulle jo tähän mennessä paljon muutakin kuin vain uuden kielen. Suunnitelmissa ois ainakin kirjoittaa ranska.

Lisäks toiseks syyks ajan nopeelle kulumiselle on varmaan se, että tiedän, miten kaikki toimii. Mun host-äiti naureskeli tässä tällä viikolla sitä, kuinka tunnen metron varmaan belgialaisia paremmin. Toki käytän sitä joka viikko ja lähes joka viikko oon jossain uudessa Brysselin paikassa. Myös nyt mulla on kavereita, toisin kuin syksyllä. Syksyllä harhailin vähän porukasta toiseen ja en kuulunut oikein mihinkään. Nyt mulla on koulussa niitä kavereita, jotka haluaa käydä mun kanssa museossa ja maistaa joskus suomalaista ruokaa. Oon myös löytänyt mun tyyppisiä vaihtareita, joiden kanssa on tosi kivaa viettää aikaa.

Ennenkö aloitan kertomaan, mitä oon tehnyt, täytyy mainita, että Belgiassa on ollut valtavan lämmintä viimeisimmät pari viikkoa. Korkeimmillaan lämpötila on tainnut lähennellä pariakymmentä. Mua ja montaa muutakin asia huolestuttaa. Oon hirmu iloinen, että nyt kevätlukukaudella mun koulussa on ruvettu puhumaan ilmastonmuutoksesta eri tavalla kuin syksyllä. En tiiä, oonko vaan kuvitellut, mutta tuntuu että muuallakin on ruvettu puhumaan enemmän ilmastosta.

Nyt kuitenkin siihen, mitä oon tehnyt tässä viime aikoina.

Keskiviikko 20. helmikuuta

Keskiviikkona mulla oli koulua vain yhdeksästä yhteentoista, sillä mun englannin opettaja ei ollut paikalla ja keskiviikot on muutenkin lyhyitä päiviä. Olin sopinut Saran ja Ellenin kanssa, että mennään yhdessä syömään, kun kaikki on päässeet koulusta. En ois kerennyt siinä välissä käydä kotona kunnolla, joten päätin mennä suoraan koulusta keskustaan. Odottelin keskusrautatieasemalla noin tunnin. Ootellessa näin Sarahin, Uudesta Seelannista tulevam vaihtarin. Juteltiin hetki, mutta sen piti mennä junaan, joten jäin jälleen yksi odottelemaan. Pian kuitenkin Ellen ja Sara tuli. Mentiin syömään wokkia paikkaan, missä Ellen ties olevan hyvää wokkia. Sen jälkeen mentiin metrolla Avenue Louisalle, mikä on Brysselin kallein katu. Kierreltiin kalliissa kaupoissa katsomassa kallita hintoja. Sen jälkeen mentiin ostamaan juotavaa ja kermavaahtoa ruokakaupasta. Lähellä oli vohveliauto, mistä ostettiin vohvelit. Jaettiin kermavaahto meidän kolmen kesken ja voin sanoa, että vohvelin ja kermavaahdon jälkeen olo oli melkoisen täysi. Syötiin meidän vohvelit siis semmoisella näköalapaikalla, mistä näkee koko kaupungin suunnilleen. Sinä päivänä varsinkin näki kauas, koska oli tosi lämmintä.

Torstai 21. helmikuuta

Lähettiin koulusta tutustumaan Brysselissä sijaitsevaan juutalaismuseoon. Se oli ennemminkin valokuvanäyttely, minkä oli kuvannut juutalainen mies. Olin pettynyt hieman siihen, koska olin olettanut, että museosta löytyy tietoa juutalaisuudesta. Kuitenkin pidin kovasti kuvista. Meidän opas osas kertoa hyvin kertoa myös kuvien taustoja ja se oli loppujen lopuks aika mielenkiintoista. Lopuks meillä oli sit semmonen työpaja, joka käsitteli ei-juutalaisten luomia stereotypioita juutalaisista.

Tää reissu oli musta tosi kiva siinä mielessä, että se antoi aikaa jutella rauhassa koulukavereiden kanssa ja kenenkään mielessä ei ollut huomisen testit. Yleensä nimittäin koulussa välitunnilla ainakin joku stressaa jostakin testistä ja levittää sitä stressiä kaikkiin ja sitten puhutaan vaan siitä työnmäärästä, mikä kaikilla on. Tällä reissulla puhuttiin kuitenkin kaikesta muusta ja oli hirmu mukavaa jutella oikeasti kunnolla.

Perjantai 22. helmikuuta

Koulun jälkeen tulin pikaisesti käymään kotona ennenkö lähdin hakemaan Linneaa junalta. Linnea oli tulossa meille yöks, koska seuraavana aamuna sen piti olla Brysselissä yhdeksältä. Illalla syötiin yhdessä mun perheen kanssa, Linnea soitti vanhemmilleen puhelun ensivuoden opiskeluista, koska päätös piti tehdä maanantaina ja asiat oli auki ja sitten vaan juteltiin kaikesta.

Lauantai 23. helmikuuta

Aamulla herättiin siis ajoissa, koska meidän piti lähteä jo puol yheksältä kotoa. Olin jo ennen yhtätoista kotona takas ja kävin suihkussa. Kävin myös mun host-äidin kanssa kaupassa ostamassa ruokaa seuraavan päivän brunssille.

Lauantai-iltapäivällä lähdin Arielin ja mun host-perheen kanssa Liégeen. Mentiin mun host-perheen kavereiden luokse syömään ja suunnittelemaan meidän Ranskan reissua. Tää mun host-perheen kaveriperhe lähtee samaan paikkaan siis samaan aikaan. Niillä on kolme tyttöä, suunnilleen mun ikäisiä, joista kaks lähtee mukaan. Meillä oli lauantai-iltana hirmu hauskaa ja toivottavasti on myös lomareissulla.

Sunnuntai 24. helmikuuta

Aamusta tein omena-kaurapaistosta brunssille, jonne tuli mun kaikki perheet ja mun Rotary klubista nuorisovaihtoasiamies. Tai mun kolmannesta perheestä paikalle pääs vaan mun host-äiti, sillä mun host-isä oli työreissulla ja host-siskon piti tehdä jotain muuta. Kuitenkin sillä porukalla, mitä meitä oli, oli valtavan mukavaa. Sovittiin myös, että vaihdan perhettä just ennen pääsiäislomaa.

Brunssin jälkeen soittelin äitille ja iltapäivällä kävin pitkällä kävelylenkillä mun host-vanhempien ja meidän koiran kanssa.

Tiistai 25. helmikuuta

Maanantai-iltana Ariel sai päähänsä idean, että voitais mennä tiistaina meidän Rotary-klubin kanssa ruokailemaan. Laitoin sitten viestiä mun counselorille, jonka kanssa sovin, että tultais. Tiistai-iltana otettiin sitten Arielin kanssa metro toiselle puolelle kaupunkia, mistä yks klubilainen tuli meidät hakemaan. Kokouksessa oli myös koko piirin puheenjohtaja, joten kaikki oli hieman hermostuneita ennen kokousta.

Illalla Arielin counselor toi meidät kotiin. Mä olin unohtanut ottaa mun kotiavaimet mukaan. Soittelin ovikelloa, mutta mun host-äiti oli jo yläkerrassa ja ei kuullut ovikelloa. Soittelin sitten kummallekin host-vanhemmalle. Äiti ei vastannut ja isä ei ollut kotona. Arielin counselor tuli sitten siihen ovelle mun kanssa ja kyseli, mitä tapahtuu. Lopulta mun host-äiti kuuli ovikellon ja tuli avaamaan. Tilanne oli omalla tapaa hieman huvittava.

Keskiviikko 26. helmikuuta

Eilen koko mun koulu aloitti koulun vasta 10.05. Otin siis eri bussin ja matkalla näin mun ensimmäiset host-isovanhemmat. Vaihdettiin kuulumisia ja sovittiin, että meen niille syömään joku päivä. Kun jäin bussista pois näin yhden tytön, jonka kanssa oon samoilla englannin tunneilla. Käveltiin yhessä koululle.

Koulun jälkeen menin Brysseliin. Näin Ellenin siellä ja mentiin (taas) syömään wokkia. Sen jälkeen metsästettiin Arielille synttärilahjaa ja käytiin ostamassa Ellenin bussikorttiin jokin uusi ominaisuus. Ellenin täytyi lähteä käymään sen kaverin luona vielä ennen ranskan tuntia, joten olin kotona aiemmin kuin yleensä keskiviikoisin. Se ei kuitenkaan haitannut oikeastaan ollenkaan.

Torstai 26. helmikuuta

Viime yönä oksensin kerran tuntemattomasta syystä, joten jäin tänä aamuna kotiin. Nyt kuitenkin olo on normaali ja huomenna lähdetään sinne Ranskan reissulle.

Äsken kävin meidän koiran kanssa ulkona kävelemässä ja kotimatkalla näin mun kaverin filosofian tunnilta. Vaihettiin muutama sana ja sitten sen piti lähteä jo kotiin.

Ensi viikko

Ensi viikolla oon tosiaan siis hiihtolomareissulla Ranskan Alpeilla ja tuun kotiin viikon päästä. Mikäli ymmärsin oikein, meillä ei oo siellä mökillä kenttää, joten ei kannata ihmetellä, jos mua ei saa kiinni puhelimella. Kirjottelen sitten tästä hiihtoreissusta kun oon taas kotiutunut.

Svetsi, ystävät ja paljon muuta

Moikka pitkästä aikaa!

Mun on ikuisuuden ajan pitänyt kirjoittaa hieman kuulumisia, mutta en oo löytänyt aikaa tarpeeksi kirjoittamiseen. Tänään kuitenkin oon hieman kipeenä ja näin iltapäivästä jaksan kirjoitella hieman.

Sunnuntai 27.1.

Kävin Brysselissä ilmastomielenosoituksessa jälleen kerran. Tällä kertaa paikalla oli kaikenikäisiä henkilöitä, koska oli sunnuntai ja valtaosalla ei ollut töitä. Mä menin sinne muutaman vaihto-oppilaan kanssa ja oli oikeestaan ihan kivaa. Käveltiin Bruxelles Nordilta (rautatieasema) Euroopan parlamentille. Sen jälkeen käveltiin vielä keskustaan ja mentiin kahville. Vaikka satoi vettä koko päivän, ei se oikeastaan haitannut.

Keskiviikko 30.1.

Keskiviikkoisin kaikissa Belgian kouluissa koulu loppuu aiemmin. Monelle muulle se tarkoittaa ahkeraa opiskelua, mutta mulle ja muille vaihtareille se enemmänkin tarkoittaa vapaata iltapäivää. Mulle ja muutamalle muulle vaihtarille tästä keskiviikon vapaa-ajasta on tullut lounas-kerho. Mennään porukalla syömään ja sitten sen jälkeen tehdään jotain. Keskiviikkona näin sit Ellenin, Jacobin ja Sarahin ja käytiin syömässä ja mentiin ettimään Sarahille housuja. Sarah on Uudesta Seelannista tuleva vaihtari, joka saapui tänne tammikuun alussa. Sillä tais olla vähän sama ongelma kuin monella muulla, että ei oikein ollut tarpeeks vaatteita mukana ja tarvi sit löytää jostain jotain. Etittiin housuja ja mentiin sitten kaakaolle.

Torstai 31.1.

Torstaina menin koulun jälkeen Saran luokse. Oltiin siellä hetken aikaa, kunnes meitä tultiin hakemaan Saran Rotary-klubin tapaamiseen. Lupasin mennä sen kanssa sinne syömään. Sara on ainut vaihtari siinä klubissa ja sen klubi oli sanonut, että Sara voi pyytää toista vaihtaria tulemaan mukaan. Mulla oli ainakin tosi mukava ilta.

Lauantai 2.2.

Lauantaina oli vuorossa mennä Leuveniin. Se oli toinen kerta, kun sinne menin. Näin Saran, Adelan, Isaacin ja Trumanin siellä. Jollakin tavalla Truman onnistui myöhästymään junastaan kaksi kertaa, mutta lopulta pääsi meidän kanssa perille. Käytiin syömässä ja sitten mentiin käymään Leuvenin yliopiston kirjastossa. Se on poltettu maantasalle kummassakin maailmansodassa ja rakennettu sitten uudelleen. Jälleen kerran koko päivän satoi vettä, joten kehiteltiin tosiaan hieman sisätekemistä. Illalla mentiin Isaacin luokse syömään, sillä se asuu Leuvenissä ja sen perhe halus laittaa meille ruokaa. Illalla otin junan takaisin kotiin.

Sunnuntai 3.2.

Aamupäivällä lähdettiin mun perheen kanssa Waterloohon. Siellä mentiin mun host-vanhempien kavereille brunssille. Mä ja mun host-isä käytiin tutustumassa Waterloon taistelu-paikkaan. Waterloossa tosiaan oli Napoleonin taistelu ja sinne on rakennettu sen muistomerkki ja museo. Kiivettiin muistomerkin luokse, joka on rakennettu mäen päälle ja sen jälkeen käytiin museossa. Vaikka kannata sotimista missään määrin, oli se taistelu musta tosi vaikuttava.

Keskiviikko 6.2.

Jälleen kerran koulun jälkeen otin metron keskustaan ja näin mun kavereita. Tällä kertaa näin Ellenin, Saran ja Luisan. Käytiin syömässä ja sitten mentiin hieman ostoksille. Mä en yleensä tykkää ostella mitään, mutta keskiviikkona löysin paidan ja housut, joista todella tykkäsin. Mulle, Saralle ja Ellenille on kehittynyt tapa hakea vohvelit yhdestä kojusta, missä tehään hirmu hyviä vohveleita. Käytiin sit keskiviikkonakin.

Perjantai 8. - tiistai 12. helmikuuta

Perjantai-iltapäivänä menin lentokentälle. Näin samalla mun ensimmäistä host-äitiä, joka mut vei kentälle. Oli ihanaa nähdä ja jutella hetken aikaa kuuluisia. Moraalisesti lentäminen tuntui kamalan pahalta, koska en halua lentää, sillä se kuluttaa maapalloa valtavan paljon. Pois tulin kuitenkin junalla, mikä helpotti moraalista kärsimystä valtavan paljon. Tosiaan perjantaina lensin Svetisin Baseliin ja hämmästelin lentokenttää. Siellä on mahdollista poistua kolmeen eri maahan, Ranskaan, Saksaan ja Svetsiin. Itse poistuin Sveitsin puolelle ja löysin Christinan siskon, joka tuli junalla mua hakemaan.

Reissun aikana kävin Christinan kanssa luistelemassa, parissa museossa ja ravintolassa. missä on pimeämpää, kuin voi kuvitella. Siellä ravintolassa tarjoilijat on sokeita ja siellä halutaan tarjota myös muille se kokemus, millaista on syödä sokeana. Tietenkin koko ravintolan alkuperäinen idea on tarjota töitä sokeille ihmisille ja musta se on valtavan ihana asia. Ruoka oli erittäin hyvää ja kokemus ikimuistoinen. Yhtenä päivänä laitettiin Christinan kanssa ruokaa ja kaks Christinan kaveria tuli syömään meidän kanssa meidän laittamaa lohikeittoa. Maanantaina Christinan äiti laittoi fonduen, jota syötiin.

Tiistaina otin junan kotiin ja matka sujui yllättävän nopeasti, vaikka en juuri mitään tehnyt. Söin mun eväitä ja kattelin lähinnä maisemia. Välillä kuuntelin hieman musiikkia ja kirjoitin englannin kirjoitelmaa.

Brysselissä otin metron kotiin. Metrossa oli pariskunta, jotka istuivat yhdessä. Nainen oli laittanut jalkansa miehen jalan päälle ja se ei estänyt ketään istumasta heitä vastapäätä. Toinen mies tuli metroon ja haastoi riitaa siitä, kuinka rasistisia tää pariskunta oli, kun esti häntä istumasta siihen penkille. Tilanne melkein riistäytyi tappeluksi, mutta onneksi metrossa oli paljon porukkaa, jotka erottivat nämä kaksi miestä toisistaan. Entistä onnellisempi olin, kun tää pariskunta lähti pois, vaikka riitaa haastanut mies jäi sinne vielä ja hän jatkoi saarnaamista siitä, kuinka pariskunta oli toiminut väärin.

Keskiviikko 13.2.

Ympäiri Belgiaa oli lakkoja. Lakko oli pääasiassa julkisen liikenteen lakko, mutta koska ilman julkista liikennettä täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse töihin ilman junia tai busseja, joten myös monet kaupat oli kiinni. Mäkin tulin sitten koulusta kotiin, kun en metrolla päässyt keskustaan. Päätin tehdä tiikerikakkua ja niin tein. Se maistu hirmu hyvältä ja siitä tykkäs myös mun host-perhe.

Torstai 14.2.

Koulussa oli pystynyt ostamaan ruusuja kavereille ystävänpäivän kunniaksi. Mä en muistanut ostaa kenellekään ja en myöskään saanut keltään ruusua. Hieman harmitti nähdä joillakin suuri kimppu kukkia kädessä, mutta toisaalta ei se ole niin vakavaa. Enemmän kaipasin kotiin ja mun omia ystäviä. Oli penkkarit samana päivänä ja se tarkoittaa riemua Suomen kouluelämään.

Perjantai 15.2.

Perjantaina Suomessa mun ihanat kaverit tanssi Wanhat ja kyllä se sai mut vähän surulliseks. Tuntu, että mun kuuluis olla siellä ja tanssia niiden kanssa. Kuitenkin tanssin ens vuonna ja oon hirmu ylpee jokaisesta mun kaverista, joka tanssi Wanhat ja varmasti ylitti ittesä ainakin jossain määrin.

Lauantai 16.2.

Otin junan lauantaina Liégeen. Samassa junassa törmäsin sattumalta Patricioon ja Danieliin. Patricio on Meksikosta ja joka ikinen kerta unohdan, mistä se on kotoisin ja sitten nolottaa. Danielia en muista ikinä nähneeni. Matkustin niiden kanssa. He halusivat oppia Suomea, joten tottakai mä opetin. He testas mun espanjan kielen taitoja ja oon sitä mieltä, että en ollut ihan kamalan huono.

Liégessä näin Iiriksen ja mentiin juomaan kahvia terassilla, sillä ulkona oli älyttömän lämmintä. Iltapäivällä auringossa pärjäsi pelkällä neulepaidalla. Kiivettiin myös kuuluisat Liégen portaat. Niissä on 374 porrasta ja ne on tosi jyrkät. Säälin niitä, jotka asuu portaiden puolessa välissä ja joutuvat
kantamaan ostoskassit sen noin 150 askelmaa.


Tässä noin kolmen kuukauden kuulumisia lyhyesti. Suunnittelen meneväni suomalaiseen saunaan tässä joku päivä. Tänään telkkarista tulee dokumentti Suomesta ja meinasin kattoa sen ja tutkia, mitä Suomesta kerrotaan ulkomaalaisille. Veikkaisin, että talvesta ja luonnosta, mutta saa nähdä. Lisäilen tähän alas taas vähän kuvia.

Sen verran piti vielä sanoa, että parin viikon päästä on karnevaaliloma ja mä ja mun host-perhe lähetään Ranskaan hiihtämään ja laskettelemaan. Ariel lähtee mukaan ja tänään Ariel tulee kattomaan lasketteluvaatteita meille. Haluan käyä täällä Belgiassa tututumassa karnevaaleihin, sillä täällä on niihin jonkinlainen perinne.

Leuven

Waterloon taistelun paikka Waterloossa

Waterloon taistelun muistomerkki

Minä Waterloossa

Minä syömässä vohvelia Brysselissä

Minä, Ellen ja Sara kahvilla. Kuvassa minä ja Ellen

Minä ja Sara jälkiruokaa syömässä Saran Rotary-klubin kokouksessa.

Leuvenin yliopiston kirjasto